tiistai 8. elokuuta 2017

Nopea tilannekatsaus


Nyt taitaa olla pahin ohi.
Kaikki käytännön järjestelyt on tullut ilmeisesti tehtyä ja arki alkaa niiden suhteen jo rullaamaan itsekseen. Äitinikin on rauhoittunut tai sitten lääkitys on kohdillaan. Pari viimeistä vierailua meni jo hyvin. Tai no kotiinhan hän koko ajan pyytää päästä ja koko vierailun ajan kyselee, että koska joku hakisi hänet kotiin tai vienkö minä. Ei siinä paljoa muuta pysty puhumaan. Ajoitan vierailuni siten, että menen aina vähintään puoli tuntia ennen kahviaikaa, joten näen sitten myös henkilökuntaakin ja pääsen lähtemään helpommin pois, jos tarvitsen hämäysapua. Mutta tosiaan pari viimeistä kertaa on mennyt niin hyvin, että äitini on jäänyt jopa huoneeseensa istumaan, kun olen lähtenyt. Olen sanonut vain lähteväni vaikka töihin ja sanonut sitten vain heiheit.

Varovaisesti tuntuu siltä, että pienehkö painolasti hartioiltani on putoamassa pois...... Ei nyt vielä kuitenkaan iloita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti